Vielä jokin aika sitten olin vannoutunut kudottujen kankaiden kannattaja. Oikeastaan tulen muistamaan vuoden 2016 vuotena, jolloin vihdoin aloin ommella trikoota ja muita joustavia kankaita enemmän kuin yhden pakollisen projektin vuodessa.

En edelleenkään omista kuin muutaman trikoomekon – mikä on melko vähän yli 30 itsetehdyn mekkoni joukossa. Trikoomekkojen kaavoja suuresta kaavavarastostani löytyy vain muutama. Aivan ensimmäinen trikoomekkokaava, johon todella ihastuin oli Tilly and the Buttonsin Coco. Olen nähnyt aivan ihania Coco-ompeluksia ja itseltänikin löytyy jo kolme Coco-mekkoa. Coco on itse asiassa ainoa trikoomekko, jota olen käyttänyt myös töissä.
Tämän syksyn kaavaihastukseni on Sew Over It:n Molly. Kaava on osa My Capsule Wardrobe: City Break -kirjaa, ja ensimmäinen kaava, johon kirjasta tartuin. Molly-mekko on ollut syksyn vapaa-ajan suosikkivaatteeni. Mukava ja tyylikäs mekko on sopinut yhtä lailla ompeluviikonloppuun kuin Lego-tapahtumassa käymiseenkin.

Mikä trikoomekoissa sitten on voittanut minut vihdoin puolelleen? Analyysin seurauksena esiin nousee kaksi selkeää syytä: nopeus ja mukavuus.
Parasta ompelemisessa on mielestäni prosessi, jonka kuluessa litteästä kankaasta muodostuu kolmiulotteinen vaate. Yleensä mitä pidempi ja monivaiheisempi prosessi, sen parempi. Aina välillä on kuitenkin päivä, jolloin haluan vain surauttaa nopeasti jotakin valmista saumurilla. Trikoomekko on paras projekti tällaiselle päivälle.
Mitä tulee mukavuuteen, en ole itse asiassa tehnyt vuosiin yhtäkään epämukavaa vaatetta. Pehmeästä trikoosta ommeltu mekko on kuitenkin mukavuustasolla aivan omaa luokkaansa. Sairaspäivinä mekko on paljon pyjamaa piristävämpi vaihtoehto ja silti yhtä hyvä nukkumiseen ja elokuvien katseluun.
Jatkuuko trikoomekkokauteni vuonna 2017? Epäilen, että jatkuu. Olen jo kuukausien ajan etsinyt säännöllisesti sosiaalisen median kanavista kauniita versioita Coletten Moneta-mekosta. Epäilen suuresti, että kyseinen kaava löytää tiensä kaavavarastooni ja siitä edelleen vaatekaappiini ensi vuoden kuluessa.
0 comments on “Pohdintoja trikoomekoista”